maanantai 31. maaliskuuta 2014

Puutarhatrendit 2014, osa I

Garden Media Groupin ilouutisena kaikille naisille todettakoon, että miehet ovat löytäneet puutarhan!

Alla listauksena uusimmat trendilöydökset. (Lähde: 125-sivuinen raportti on ladattavissa osoitteesta http://www.gardenmediagroup.com. Tämä alla oleva tiivistelmä on lainattu suoraan Uudenmaan Marttojen Facebook-sivulta "Uudenmaanmartatvinkkaa", johon sen on postannut Kirsi Mäkinen.)

1.  Kompostointi yleistyy yhä. Ruoantähteiden kierrätys trendikästä.
2. ”Superruuat ovat ruokien supermalleja”. Mustikat, kaalit ja voikukat.
3. ”Juo puutarhasi” eli tee siitä smoothieta ja muita juomia.
4. ”Pue puutarhasi” eli hanki suihkulähteitä, patsaita, lintualtaita ja kynttilänjalkoja.
5. ”Elämme mehiläisistä” eli 85 % Telluksen kasveista ovat pölyttäjäriippuvaisia. Emme pärjää ilman niitä.
6. ”Ammennetaan paikalliskulttuureistamme” – suositaan paikallislajikkeita ja omia maatiaisia sekoitettuna etniseen diversiteettiin.
7. Väreissä ja muodoissa yksinkertaisuutta: tee monokulttuureja kasveista, luota mustaan ja valkeaan.
8. Jaa puutarhasi ja kukkapenkkisi osiksi, joissa voimakkaita ja räjähtäviä väriläiskiä ja kontrasteja.
9. Maailmalla nuoret miehet, ainakin tilastojen mukaan, ovat löytäneet sisäisen ja ulkoisen puutarhurinsa eli möyrivät maata ja kuluttavat ahkerasti puutarhatuotteisiin.
10. Puutarhoja pitää ajatella myös sisätiloissa ja huonekasvien äärellä, koska ne lisäävät tuottavuutta, rauhoittavat, vähentävät stressiä ja ylläpitävät mielenterveyttä.
11. ’Fingertip gardening’ yleistyy eli sorminäppäryyttä tarvitaan hydro-eli vesiviljelylaitteiden asennuksessa ja säätämisessä sekä huollossa, aurinkoenergian hyödyntämisessä, automatiikkojen ja aikakytkimien kanssa ( – pipetointitarhurointia..)
12. Tonttipuut löydetään uudelleen ja uudelleen: ne lisäävät tontin ja asuinrakennuksen myyntiarvoa, vähentävät stressiä, melua, pölyä, rikollisuutta ja nostavat elämänlaatua.


Kommentti:
Syö, juo, pue puutarhasi, suosi lähistön kasveja, kompostoi, tee voikukkasalaattia jne. - mitään todella uutta ei näistä trendeistä löytynyt. Se on aina kivaa, että vastakkaiset trendit ovat totta yhtä aikaa kuten "suosi mustaa ja valkoista" ja "istuta räjähtäviä väriläiskiä".

tiistai 25. maaliskuuta 2014

Silmiä särkevää pröystäilyä

Kun kissani Otto kuoli, kävin lähimmästä kukkakaupasta ostamassa surukukiksi valkoisia kalloja. Pelkät valkoiset kukat vihreine varsineen läpinäkyvässä maljakossa sopivat koruttomuudessaan tunnelmaan. Sulavalinjaiset kallat ilmentävät kauneuden ydintä ja niiden kellomainen nielu aivan kuin johdattaa sielun tuntemattomaan.

Viikon kuluttua kuolemasta yritin piristää itseäni jo aivan toisenlaisella kukkakimpulla. Tallinnan vanhan kaupungin kukkatorilta ostin muhkean asetelman vaaleanpunaisia krysanteemeja koristeltuna valkoisella hörhelöillä ja taustoitettuna vihreällä lehtikasvilla ja sidottuna vaaleanpunaisella nauhalla. 

(Anteeksi, että kuva puuttuu, olen näköjään poistanut sen kännykästäni).
 
Kimppu on näyttävä. Jotenkin sen kauneus on kuitenkin tasapaksua ja laskelmoitua. Räikeää. Tyhjänpäiväistä. Lähes loukkaavaa surutalossa.

Suru on saanut minut kavahtamaan kaikkea typerää pinnallisuutta. En ole avannut enää telkkaria.  Hesareista olen saanut vaivoin luettua vain sunnuntainumerot. Elämässäni ei nyt ole aikaa eikä tilaa tyhjänpäiväisyydelle.

Istun sohvalla, luen kirjoja ja katselen vaaleanpunaista kukkapröystäilyä. Se särkee silmiäni. Kauneus ei lohduta eikä houkuttele seesteisiä ajatuksia silloin, kun se ei ole aitoa ja aika ja paikka ovat vääriä. Laskelmoitu kauneus muuttuu rumuudeksi ja sen osoite on - - - biojäteastia.

torstai 20. maaliskuuta 2014

Töpö söpön ylösnousemus

Edellisjouluna minulla oli harvinaisen töpö ja söpö amaryllis (klikkaa sanaa amaryllis ja lue postaus). Amaryllikseni ei tapojeni mukaisesti päätynytkään kukoistuksen jälkeen täyttämään biojäteastiaa, vaan se sai jäädä jatkoajalle ihmettelemään elämää. 

Kevään ja kesän se hörpiskeli niukanlaisesti vettä. Syksyn tullen leikkasin lehdet pois ja lopetin kastelun tykkänään. Kasvi joutui myös evakkoon mökille.

Mökillä se möllötteli sopivassa n. 10 asteen lämmössä tammikuun puoleenväliin, jolloin kasvi paluumuutti kaupunkiin, sipuli istutettiin uuteen multaan ja annettiinpa janoiselle vähän vettäkin.

Ei aikaakaan, kun alkoi tapahtua! Sipulista nousi teräviä vihreitä lehden alkuja. Varsi vahvistui ja sen päähän plumpsahti kiva pikku pullistuma, joka sitten pullistui ja paisui ja pullistui, kunnes…


Ylösnousemuksen suuri ihme, vaikka pääsiäiseen oli vielä aikaa! Olin aivan haltioissani moisesta saavutuksesta, sillä yleensä tyrin sisäkukkien kanssa lahjakkaasti. Mutta että saan saman amarylliksen kaksi kertaa kasvatettua sipulista upeasti kukkivaksi kukaksi, se on juhlan paikka se!