Äärimmäistä kauneutta, osa 1

Joskus on onni kohdata sellaista kauneutta ja karismaa, että sen ääressä aika ja koko muu maailma pysähtyvät. Tekee mieli vain istua kauneuden ilmentymän jalkojen juuressa, palvoa ja paastota mitään kyselemättä.

Karisma on synnynnäistä ja lumoavaa. Karisma ei erottele vastaanottajia, vaan hurmaa kaikki ympärillänsä ikään, säätyyn tai sukupuoleen katsomatta. Kuten Marilyn, joka herättää naisissa yhtä suurta tunnetta ja suojelunhalua kuin miehissäkin.

Karisma saa antautumaan. Karisman avulla on perustettu itsemurhauskonlahkoja ja luovutettu omaisuuksia silmää räpyttämättä. Tietenkin se on niin. Kun kauneus ja karisma ojentavat kätensä, niihin tartuu kuin hukkuva, ikionnellisena osallisuudesta johonkin itseä niin paljon suurempaan. 

Kauneus avaa tajuntaa. Maailmankaikkeuden kaikki salat ovat ihan tässä, kurotan vain hieman. Ihan hetken verran voin ymmärtää, mitä elämä on.

 Lukinlilja Hymenocallis