Valkoinen viattomuus. Miten sellainen voi kypsyessään muuttua perisynnin lähteeksi? Sitä on vaikea ymmärtää katsoessani tätä mykistävää valkeutta, joka loistaa puutarhani viidessä omenapuussa (Malus domestica).
Suosikkiomenapuulleni olen antanut nimeksi Paratiisi. Se jakautuu jo alhaalta kolmeksi harmoniseksi haaraksi - Pyhä kolmiyhteys on alati läsnä puutarhassani. Paratiisi suo toivottua varjoaan istuessani patiolla nauttien hyvästä kirjasta, hyvästä ruoasta tai hyvästä seurasta. Mutta ne hedelmät! Jos juuri tämä omenapuu olisi ollut Edenissä kielletty, niin kirmailisimmepa siellä vielä tänäkin päivänä ilkosillamme ikuisessa rauhassa ja rakkaudessa. Paratiisi-puuni omenat ovat nimittäin aikaisia, pehmeitä, jauhoisia, lötkyjä: siis täysin syömäkelvottomia. Mutta se on kaukainen ajatus nyt, kun puu on pukeutunut harsoiseen morsiushuntuunsa nauttien elämänsä keväästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti