Hyvää joulukuun kolmatta kaikille! Ilma on ollut morsianmainen: aurinkoinen ja terveen raikas, täynnä onnea pelkästä olemassaolosta. Mutta nyt asiaan eli innolla avaamaan kalenteriluukkua, jonka ajatelmasta vastaa joku tuntematon fiksuilija.
I'm in therapy and gardening is cheaper than a psychiatrist.
Puutarhan hoitamisella on tsunamimaisiin mittoihin ulottuvat määrät fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia. Ensinnäkin saa (ja pitää) olla ulkona. Happea ja aurinkoa ja sadetta ja puhdasta ilmaa ja vapaita radikaaleja ja ties mitä hippionnellisuusyhdisteitä tunkee sisuksiin sellaiset määrät, että se ei voi olla vaikuttamatta muuten kuin mielialaa kohottavasti.
Toiseksi saa liikuntaa. Tosin se voi olla kummallista pyllistämistä ja kyykkimistä ja kurottamista ja taivuttamista ja muuta outoilua. Ja ruohonleikkuu on parempaa kuin mikään kuntosalimeininki! Tuosta tulikin mieleeni, että pitäiskö ehdottaa Motivukselle, että se ottaisi ohjelmistoonsa tunnin nimeltä "Body&Mind&Ruohonleikkuu".
Henkisesti puutarhastelu on pelkkää plussaa ja bonusta ja etuohjelmaa. Siinä on jatkuvasti läsnä luovuus, itsenäinen tekeminen, kasvun seuraaminen, onnistumisen (ja epäonnistumisen) elämykset, kauneuden kokeminen, luopumisen opettelu ja niin edelleen aivan loputtomasti äärettömiin ja siitäkin peremmälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti