Töpö söpö

Vietin koko sunnuntain vähän sairaana loikoillen sohvalla ja tuijottaen kuumeisesti kahta yhtä kiinnostavaa kohdetta: Netflixiä telkkarista ja upeuteensa puhkeavaa amaryllista.

Tulppaanimieltymyksiäni noudattaen myös amaryllikseni on hämmästyttävästi kerrottu ja kaksivärinen. Ja varreltaan ihanan töpö, kiitos Marjiksen mökin kylmyydessä ja kuivuudessa aloitetun kasvatuksen!

Enkä mitenkään ole myöhässä amaryllikseni kanssa. Nyt kun hyasinteista ei ole enää hajuakaan ja joulutähti on lähes stripannut punaisen kolttunsa, on hyvästi aikaa ihailla amarylliksen hidasta puhkeamista. Aamulla näkyi pelkkä palko, iltapäivällä kukka ujosti oikoi lehtiään ja iltaan mennessä se jo käyttäytyi itsevarmasti kuin aikuinen nainen.  

Nautiskellessani amarylliksen puhkeamisesta täysin rinnoin tuli mieleeni, että varmaan Jumalasta tuntui silloin ekana sunnuntaivapaana aika ihanalta katsella kättensä töitä.