Syksyllä kaivoin runkoruusun (Rosa Royal White) perunamaahan talvehtimaan (Werraton-hautaus-Winkki). Nyt käärin hihat, hain lapion ja aloin kaivaa ruusua ylös istuttaakseni sen ruukkuun ja nauttiakseni sen loistokkaasta kukinnosta. Mutta voi itku. Iskinpä vahingossa lapiolla ruusulta pään poikki, minä haudaryöstäjäklaanin tumpeloin noviisi :-( (
Ei auta itku markkinoilla ja puutarhassa ei senkään vertaa. Joten kokeilin uskoa ja istutin giljotiinilla katkaistun juuren ruukkuun. Merkkinä uskoni vajavaisuuden ruukku on kuitenkin ensimmäinen aitasta vastaan tullut ankean ruskea epeli. Varren laitoin maljakkoon odottamaan, josko siihen tulisi juurikasvua. Tai yllärinä vaikka ruusuja...?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti