Onneksi kotipuutarhassakin jotkut peruskasvit tyydyttävät tätä selkeää muotoajattelua. Kuten suosikkini Allium (anteeksi, en tiedä tälle tarkempaa nimeä tai lajiketta).
Ylväästi se heiluttaa tuulessa violettia pallopäätään kuin Pirkko Liinamaa Levyraadissa ikään. Sorjan varren jatkeena oleva pallukka on ensin tuuhea, sitten se alkaa vaalentua ja harventua kuin pälvikaljun vaivatessa ja lopulta se surullisesti varistaa viimeisetkin haivenensa.
Kasvi on joteskin satumainen ja siitä tulee mieleen se H.C.Andersenin satu "Pikku-Iidan kukat". Palloon voi melkein kuvitella silmät ja suppusuun. Vai olisiko se kuin avaruuskävelijöiden kypärä, ja allium sieltä tiirailee planeetan ihmeitä? Tai lähtisikö se iltaisin vierailulle naapurikukkapenkkiin ja matkalla nyökkäisi pallopäällään tervehdyksiä? Entä jos linnut kisaisivat, kuka saa ekana parturoitua kasvin kaljuksi yksi hede kerrallaan? Vai järkkäisikö ne kisoja tyylikkäimmästä leikkauksesta ja hurjimmasta muotoilusta? Ainakin upea väri olisi jo valmiina.
Tuo levyraativertaus sai ihan naurahtamaan oli niin hyvä ;) Ah Versailles sanon minäkin =)
VastaaPoistaPihallani kukkii parhaillaan pallolaukat ja ne ovat kyllä tosi upeita.
VastaaPoista