keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Rohkelikko ja punainen tupa

Viime viikonloppuna olin kevätretkellä lähiseuduilla. Katsastelimme kaikkea kivaa kuten taimitarhoja, ihania kahviloita & lahjatavaramyymälöitä, luomuherkkuja - ja tietenkin söimme hyvin ja paransimme maailmaa.

Retken kohokohta oli visiitti ystäväni ystävän luona, kutsuttakoon häntä tässä nimellä Rohkelikko, sillä niin uskomattomia olivat hänen ratkaisunsa ja visionsa.

Helsingin hektisestä sydämestä tämä Rohkelikko oli viime talvena muuttanut maalle ikivanhaan taloon, joka on viimeiset kymmenen vuotta ollut tyhjillään. Punaisen tuvan kuistilla kasvoi ruukkusitruunapuu kuin muistutuksena kaupungin hassuuksista.
Lämmin keittiö, pikkainen makkari. Suuri kylmä tupa täynnä tavaraa ja Rohkelikon päänuppi täpösen täynnä ideoita. Tilaa voisi vuokrata erilaisiin kokoontumisiin, siellä voisi järjestää kursseja ja näyttelyitä, siellä voisi olla pop-up-ravintola tai kahvila tai vaikka pizzeria hienon leivinuunin innottamana... Vintti ja ulkoaitat mahdollistaisivat bed&breakfast-toimintaa tai elokuvailtoja tai ihan melkein vaikka mitä.

Rohkelikon pihalla seisoi todellinen komistus, nimittäin ihka oikea traktori! Siis naisella! Joka asuu siellä korvessa ihan yksin! Olen sanaton.
Omistajattaren jaloissa pyöri pari koiraa ja hiirivahdeiksi tilatut kissat ovat vielä niin pikkuisia, että silmät sokeina ne imevät emonsa lämmintä tissiä. Piha-aitauksessa kirmaili äiti- ja tytärkili. (Opin myös hienon sanan "kilistää", joka tarkoitta pikku kilin synnyttämistä). Rohkelikko kuvasi, mitä kaikkea hän oli jo vuohenmaidosta valmistanut ja ideoita riitti vielä saman verran lisää.
Kesällä pihalla tepastelee kanoja ja kukko tulee pitämään jöötä. Mehiläistenhoitokurssille Rohkelikko oli suutaamassa pikimmiten.

Voin sanoa, että vilpittömästi ihailen moista heittäytymistä. Ihmettelen, kuinka joku uskaltaa? Kuinka joku saa moista itsestään irti! Eikö pelota paljas maaseutu tai toimeentulo?

Rohkelikolla on vielä duunia Helsingissä, ja rakennusten remppaaminen ja bisnesideoiden pyörittely ovat vasta aluillaan. Mutta jo tämän lyhykäisen tapaamisen ja sightseeingin seurauksena uskon, että tästä naisesta vielä kuullaan ja hänen tuleva yritystoimintansa - mitä se sitten onkaan - tulee kukoistamaan.

Ehkä bisneksen kehittelyyn tarvittavaa mielenrauhaa saa vanhan ulkorakennuksen puun muodoista ja väreistä, jotka inspiroivat ja rauhoittavat kuin meren aallot.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti