maanantai 27. heinäkuuta 2015

Rohkaisua timjamista

Sisareni on jo pitkään käännyttänyt minua timjami-faniksi. Ensin hän yllytti istuttamaan sitä omenapuun juurelle maanpeittokasviksi. Tein niin, mutta eihän se siellä mihinkään levinnyt.

Tänä kesänä hän hämmästyksekseni paljasti, ettei grillauskastikkeen tuunaaminen onnistu ilman timjamia. Hyvin epäileväisenä ostin puskan lähimarketista - ja olin ihan myyty.
Timjami kukkii, joten nyt on leikkauksen aika

Kun himo iskee, ulkona kasvava timjami on liian kaukana. Siksi yrtti rehottaa myös sisällä.
Timjamihan on surkean hassu pieni yrtti, jonka nyppiminen vie hermot, jos sitä tarvitaan vähänkin enemmän. Nypi, nypi, nypi, nypi...

Hassuutta lisää kooltaan ja ulkonäöltään erittäin mitättömän yrtin suuret vaikutukset ja suosittelijat. Esimerkiksi antiikin Kreikassa timjami oli pyhitetty Afroditelle, kauneuden jumalattarelle. Siis tuollainen vaatimattomuus edustaa suurinta kauneutta???

Kummallista on sekin, että timjamin eli tarha-ajuruohon (Thymus vulgaris)  latinankielinen suvunnimi thymus viittaa rohkeuteen ja voimaan. Noin pikkuruisen yrtin??? Voima siis piilee tässäkin tapauksessa jossain ihan muussa kuin koossa.

Kansantaruston, taikauskon ja vanhanajan lääketieteen mukaan timjami on suojellut pahoilta voimilta ja auttanut painajaisiin. Siitä on myös tehty hajuvesiä, krapulalääkettä ja sen on uskottu auttavan juoppouteen. Aikamoinen vaikutus on silläkin timjamiteellä, jota juotuaan kykenee näkemään ympärillään olevat keijut ja nymfit! 

Eikä tässäkään vielä kaikki tuon lähes kaikkivoipan yrtin ihmeistä: roomalaiset käyttivät sitä melankolian hoitoon ja egyptiläiset vainajien palsamointiin.

Kun pikkuruisella yritillä on näin pitkällinen ja monipuolinen historia ja suoranainen taikuus sisuksissaan, se ei voi olla kuin hyväksi. Timjami poskeen ja baanalle!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti