torstai 21. lokakuuta 2010

Marjiksen kaunotar vko 42

Tämä kaunokainen jaksaa uskollisen elinvoimaisesti vihertää ja tarjota maukasta syötävää muuten jo tyhjentyneeltä ja sateen piiskaamalta kasvimaalta. Käsitykseni mukaan kaunokainen parantaa myös veriarvoja aika lailla, joten syötyäni tätä koko kesän hemoglobiinini oli paras mahdollinen. Saanko esitellä lempiyrttini ja ikisuosikkini Persiljan Petroselinum crispum. (Anteeksi surkean sateinen kännykkäkuva).
Persilja on oikukas villikko. Edelliskesänä vihdoin luovuin kaikista kompuroivista yrityksistäni itse kasvattaa siemenestä moista epävarmaa nirppanokkaa. Ostin kauniisti viheriöivän persiljani Hakaniemen torilta, jaoin sen ainakin neljäksi puskaksi ja lykkäsin maahan. Mikä ihanan runsas sato siitä sukeutuikaan! Ja niin vaivattomasti! Ja heti syömävalmiina!

Tällä hyväksi havaitulla uralla kynnän tulevinakin kesinä.

Nyt taidankin ostaa kaupasta ruukkupersiljan ja laittaa ruokaöydälleni yrttiruukkuun. Pitää testata, kuinka kauan se tuottaa satoa. Marjiksen ikkunalaudalla ruukussa nautiskelleet basilikat riittivät koko kesäksi, mutta ihan samanlaista sukseeta en usko kaupunkilaisruukkupersiljan saavuttavan.

PS. Nyt tuli kielitieteellinen tenkkapoo koskien ajanmäärityksiä. Kun tähän aikaan eli lokakuun 21. päivänä sanoo "viime kesänä" niin mitä se tarkoittaa: lähintä vai sitä edellistä kesää? Onko lähin kesä "tänä kesänä" ja "nyt kesällä"? Mulle ainakin on, koska oma kesäni on vasta runsas viikko sitten päättynyt. Huomasin tämän ongelman, kun kirjoitin alunperin "viime kesänä" viitaten kesään 2009, mutta jos kaikilla ei kesä kuiteskaan kestä näihin syysmyräkköihin ja ensilumen odotuksiin asti, niin siksi korjasin sen muotoon "edelliskesänä".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti