sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Valkoinen kesäkuu

Jos kesäkuun puutarhalla on joku väri, niin se on ehdottomasti valkoinen. Yö yön jälkeen on entistä pitempi ja valkoisempi ja nautittavampi. Satumaa ei ole tarua, vaan se on hipaisuetäisyydellä, ihan melkein lähes saavutettavissa. 

Kesäkuussa hehkuu odotus. Onni on koko ajan läsnä, mutta kohtsillään se on vieläkin täydellisempi. Päivistä kauneimmat ovat vielä kokematta. Odotus maksimoituu, jokainen päivä puutarhassa on eilistä ihanampi: malvat avautuvat, liljoista kuoriutuu upeita kuningattaria, ruusut puhkeavat, taimet tunkeutuvat mullasta.

Valkoinen on viattomuuden väri. Viattomuus kestää vielä hetken ennen kuin show must go tavalla, joka on käsikirjoitettu ensimmäisestä alkulimasta lähtien. Kesäkuun alussa omenapuu pukeutuu valkoiseen vaahtoon ja hohtaa pimeässä kauneimman morsiamen lailla, toivoa täynnä. Kuun lopulla on jo toisin: ison oliivin kokoiset pallukat oksissa kertovat, että kohtalo on täytetty, elämän kulku sinetöity.

Valkoinen kuvastaa puhtautta ja raikkautta. Se antaa tilaa. Valkoisten kukkien vihreät lehdet sykkivät väriään entistä syvemmin ja valkoisen kukan vaaleanpunainen vieruskaveri näyttää vieläkin suloisemmalta. Valkoiset kukat ovat kesäyön majakoita, koko päivän valoa kerättyään ne lahjoittavat sitä yössä liihottelijoille, hedelmöittäjillensä.

Juhannuksena valkoisuus loppuu. Kesä loppuu. Maailma on saatu valmiiksi niin töissä kuin puutarhassakin. Odotus päättyy ja mitään isoja projekteja ei enää tänä kesänä aloiteta. Samoin kuin sodassa liehutetaan valkoista lippua antautumisen merkiksi, myös puutarha antautuu. Odotus ja viattomuus ovat ohi. Puutarhan keski-ikä lähestyy.

Lehtosinilatva on upea kesäkuun valkoinen kukkija, nimestään huolimatta.

Sininen ja valkoinen, värit ovat vapuden - siis kesäkuun. Päivänkakkara on käsittämättämän valloitushaluinen kukka, revin sitä pois puutarhastani vaikka kuinka monta sylillistä. Silti sitä riittää.




Valkoinen pelargonia jaksaa säilyttää uskonsa ihan lokakuulle asti.

Nurmikkoni ei ole vihreä, se on valkoinen. Siitä pitävät huolen tämä Bellis eli Kaunokainen ja ystävänsä apila.
Kesäkuun valkoisista kukkijoista yksi kauneimmista on iiris. Sinistä ja kermanvalkoista isoa kauneutta riitttää!
Akileija, tuo kaunein. Näiden lisäksi puutarhassani on vaikka mitä valkoisia kuten vaikka digitalis, vuohenputki ja peruna. Marjiksen kesäkuun valkoisia tähtiä kaikki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti