Sarjassamme siirtolapuutarhakirjoja on nyt luettu toinen uutuus Stiina Kiiveri: Mökki ja Pelakuu WSOY 2011. Määritelmäksi kirjalle sopisi "elämyksellinen tieto/lifestyle-kirja", joka vinkkiensä puolesta sopisi (ehkä) kenelle tahansa tarhurille.
Kirjan rakenne näyttää ammattimaisen toimittajamaiselta. Siirtolapuutarhassa vaelletaan keväästä syksyyn. Jokainen luku alkaa Katsauksella, jossa kerrotaan siirtolapuutarhojen elämästä, historiasta ja käytännöistä. Kylässä-osioissa vieraillaan mukavissa mökeissä, Kädenjälki-osioissa askarrellaan ja Kasvien mailla jakaa vihertietoutta.
Satunnainen lukija saa siirtolapuutarhasta suht konkreettisen kuvan. Infoissa jaksetaan muistuttaa kaiken kivan lisäksi myös rakennelmien lupakäytännöistä ja harmaiden vesien käsittelyistä. Kaikki kirjan siirtolapuutarhurit ovat taas niin avoimia ja ystävällisiä ja valmiita jakamaan satonsa satunnaisille ohikulkijoillekin... LOL. Mutta ehkä tekijä on silti kuitenkin kuunnellut haastateltavien sivulauseitakin, kun hän huomauttaa, että lähekkäin asuminen voi koetella hermojakin. Mikä paratiisi se olisi, jos käärmeet puuttuisivat?
Opin kirjasta, miten tehdään perhosbaari ja että saippuankin voisi huovuttaa ja miten elävän pajuaidan voisi istuttaa, jos sellaisen haluaisin. Tai että nokkosessa on kolme kertaa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa.
Marjaniemen siirtolapuutarha on tapansa mukaan taas hyvin framilla. Saunajuttu ja -kuvat on meiltä, samoin yksi haastattelukin. Myös Marjaniemen historiakatsaus on otettu mukaan kuvaamaan siirtolapuutarhojen yleistä kehitystä. (Ja onpa munkin nimi mukana lähdeluettelossa meidän 60-vuotiskirjan toimittajana.)
Siina Kiiveri ja Ilkka Falck eivät kumpikaan ole siirtolapuutarhureita vaan innostus kirjojen tekemiseen on varmaan syntynyt tuttujen luona vierailuilla. Ehkä hyvä niin. Aito siirtolapuutarhuri voisi olla sokeampi aiheelleen ja ympäristölleen ja juntata omaa näkemystään voimakkaammin läpi. Niinpä lupaan tässä nyt pyhästi käsi pionilla: en koskaan aio kirjoittaa omaa siirtolapuutarhakirjaa!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Aika hauskaa, että just tänään etsin tämän kirjan nimeä, ja päädyin sivuillesi. Kiitos esittelystä myös.
VastaaPoistaHeidi
Kirjoittaisit vain. Eikö juuri se omien näkemysten junttaaminen anna vielä realistisemman kuvan? Sun kirjoitustyylillä se olisi varmasti hauskaa luettavaa.
VastaaPoista