Ymmärrän, että joillakin ihmisillä on vaikeuksia laittaa
rasti ruutuun, kun pitää valita kohdista mies tai nainen. Mutta tuntuu sitä
tapahtuvan florankin parissa: jotkut eivät kerta kaikkiaan osaa päättää, ovatko
ne kesäkukkia vai perennoja.
Esimerkiksi kesäneilikka (Dianthus Barbatus). Eikö jo nimestä voisi päätellä,
että kyseessä on iloluontoinen kesäkukka, joka kukkii koko kesän taukoamatta ja
sitten kuukahtaa hyvin ansaittuun kuolonuneen? Näin olin uskonut vuosikaudet,
kunnes viime vuoden keväällä huomasin vanhan poisrepimättömän kesäneilikan
olevankin hyväkuntoinen ja vehreä. Jätin sen kukkapenkkiin ja kuinkas ollakaan:
sehän otti ja kukki!
Nyt tämä kesäneilikka ilahduttaa minua jo kolmatta kesää
peräkkäin. Tietolähteiden mukaan ne "voivat talvehtia suotuisina
talvina". Ja millaisiahan "suotuisia" talvia meillä on nyt
ollut? Kaksi järjettömän kylmää talvea ja viime talvenakin lunta enemmän kuin
lääkäri määrää ja lumilapio kestää.
Ja sitten toinen esimerkki, ikuinen suosikkini kaunokainen (Bellis).
Kaunokainen on siis ehdottomasti perenna, mutta sen käytös on kesäkukkamaisen kevytmielistä. Siis jos se sattuu kasvamaan nurmikolla ja silloinhan se joutuu vähän väliä ruohonleikkurin giljotiiniin. Mutta ennen seuraavaa leikkuukertaa se on taas innolla kehittänyt uudet kukat leikattavaksi! Masokistiaineista?
Jos Bellis taas kasvaa kukkapenkissä, niin se käyttäytyy kuin perenna tai entisaikojen valtion virkamies (ei toki nykyisin, ymmärtääkseni valtiolla ja kunnilla on jo lähes yhtä kurjat oltavat kuin yksityisellä sektorilla). Eli yhdet kukat ja sitten on sen kesän työt tehty ja voikin rauhassa huilia.
Onpa kaunis tuo kesäneilikka...Meikäläinen on täällä pyörinyt kummastellen kukkapenkin ympärilla ihmettelemässä mustakukkaisia tarhasalkoruusujua, jotka harrastavat samaa kuin tuo neilikka. Niidenhän pitäisi olla kaksivuotisia, mutta kolmatta kesää jo kasvavat ja kukkivat kuin perennat.
VastaaPoista