Puutarhassa B on yhtä kuin beige, bi, brutaali, banaaninkuori, bisnes… Tällä kertaa puutarha-aakkonen B:n aiheeksi kuitenkin valikoituu BANAALI.
Kauneus on katsojan silmissä. Makuasioista ei voi kiistellä. Jokainen taaplaa tyylillään. Yksi tykkää äidistä ja toinen tyttärestä. Ja niin edelleen rakkaasta kielestämme löytyy loputtomasti kohteliaita kiertoilmaisuja. Eli jos nyt ihan täysin henkilökohtaisesta visuaalis-esteettisestä mieltymysnäkökulmastani listaisin joitain banaaliuden huippuja puutarhassa, niin lista voisi näyttää vaikka tältä:
Ylisuuret patiot ja lähes kokonaan asfaltoidut pihat. Olen varmaan ymmärtänyt väärin, kun olen kuvitellut ulkotilan olevan osa luontoa ja viherympäristöä. Useasti erityisesti rivitaloissa näkee, kuinka maata, nurmikkoa tai kasvillisuutta silti vältetään viimeiseen senttimetriin asti.
Puutarhatontut alkavat pikku hiljaa kuolla sukupuuttoon eli se buumi olikin vain väliaikainen keski-eurooppalainen mielenhäiriötä lähentelevä höpsähdys maamme puutarhakulttuurissa.
Hoitamaton piha, rikkaruohot ja ajamaton nurmikko ovat täysin ristiriidassa sanan ”puutarha” kanssa. Puutarha tarkoittaa ihmisen muokkaamaa ja jatkuvasti säännöllisesti hoidettavaa viherpläjäystä. Hoitamaton puutarha on yhtä ristiriitainen ja vaikea käsitteellinen yhtälö ymmärrettäväksi kuin Neitsyt Maria.
Tummat kasvit ja pensasaidat saavat pihan näyttämään entistä hämärämmältä ja synkkämielisemmältä. Silti ne tupsahtavat puutarhatrendeiksi säännöllisin väliajoin.
Liian täyteen kasvillisuutta ahdetussa puutarhassa menetetään avaruuden tunne ja huonemainen fiilis. Ei auta, että taivas on korkealla, jos maatasossa on vaarana joka askeleella talloa kukkapenkkejä tai viljelyksiä.
Viimeisenä vaan ei vähiten banaalina on tietenkin vuorenkilpi. Se ei kaipaa edes perusteluja.
Kauneus on katsojan silmissä. Makuasioista ei voi kiistellä. Jokainen taaplaa tyylillään. Yksi tykkää äidistä ja toinen tyttärestä. Ja niin edelleen rakkaasta kielestämme löytyy loputtomasti kohteliaita kiertoilmaisuja. Eli jos nyt ihan täysin henkilökohtaisesta visuaalis-esteettisestä mieltymysnäkökulmastani listaisin joitain banaaliuden huippuja puutarhassa, niin lista voisi näyttää vaikka tältä:
Ylisuuret patiot ja lähes kokonaan asfaltoidut pihat. Olen varmaan ymmärtänyt väärin, kun olen kuvitellut ulkotilan olevan osa luontoa ja viherympäristöä. Useasti erityisesti rivitaloissa näkee, kuinka maata, nurmikkoa tai kasvillisuutta silti vältetään viimeiseen senttimetriin asti.
Puutarhatontut alkavat pikku hiljaa kuolla sukupuuttoon eli se buumi olikin vain väliaikainen keski-eurooppalainen mielenhäiriötä lähentelevä höpsähdys maamme puutarhakulttuurissa.
Hoitamaton piha, rikkaruohot ja ajamaton nurmikko ovat täysin ristiriidassa sanan ”puutarha” kanssa. Puutarha tarkoittaa ihmisen muokkaamaa ja jatkuvasti säännöllisesti hoidettavaa viherpläjäystä. Hoitamaton puutarha on yhtä ristiriitainen ja vaikea käsitteellinen yhtälö ymmärrettäväksi kuin Neitsyt Maria.
Tummat kasvit ja pensasaidat saavat pihan näyttämään entistä hämärämmältä ja synkkämielisemmältä. Silti ne tupsahtavat puutarhatrendeiksi säännöllisin väliajoin.
Liian täyteen kasvillisuutta ahdetussa puutarhassa menetetään avaruuden tunne ja huonemainen fiilis. Ei auta, että taivas on korkealla, jos maatasossa on vaarana joka askeleella talloa kukkapenkkejä tai viljelyksiä.
Viimeisenä vaan ei vähiten banaalina on tietenkin vuorenkilpi. Se ei kaipaa edes perusteluja.
Ei ei puutarhatonttuja, kasveja vaikka millä mitalla ja muita koristeita.
VastaaPoistaVuorenkilpi valloittava joka kevät ihana.
Hyvä kissa, mikä lienee nimi tuolla?
Itse suloisuus on ainakin..:D
Kiitos kommentista! Makumieltymykset ovat täysin yksilöllisiä ja esim. vuorenkilpiä on varmaan 80 %:lla naapureistani ja saan ihailla niitä aidan takaa.
VastaaPoistaSuloinen kissakuva on potretti viime kesänä menehtyneestä Villestä. Onneksi veljensä Otto on voimissaan ja pitää pikkujyrsijäkantoja kurissa alueella.