Vieraat saavat lyhköisillä puutarhavierailuillaan vinoutuneen käsityksen: Kauniina kesäpäivänä kasvit kukoistavat ja ruoho on siistitty, kun patiolla omenapuun alla nautitaan kahvia ja kuohuviiniä ja jutellaan mukavia. Puutarhaelämä näyttää suorastaan himottavan leppoisalta ja nautinnolliselta.
Se on elokuvamaista harhaa, lavastusta, pelkkää kulissia. Oikeasti puutarhan kanssa eläminen on loputonta työtä ja tekemistä. Ja nyt seuraa järisyttävä paljastus: puutarhanhoito = siivoamista.
Puutarhalehdet, -kirjat ja -ohjelmat kilpaa kailottavat toivetta ”helposta” ja ”vaivattomasta” puutarhasta. Hah, miksi ihminen edes haluaa puutarhan, jos hän ei ole valmis laittamaan tikkua ristiin sen eteen? Sama kuin haluaisi loistokunnon löhöämällä sohvalla tai hyvän aviosuhteen pysymällä mahdollisimman kaukana kotoa. Verta, hikeä ja kyyneleitä – ne ovat erottamattomia osia kokonaisuudesta nimeltä puutarha.
Sillä aktiivisuus puutarhassa on tainnuttavan ihanaa! Kun puutarhalapio käteen kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa. Omassa puuhastelutarhassa saa täydestä sydämestä toteuttaa omia luontovisioitaan ja luoda mieleisiään kokonaisuuksia. Työpöydällä kokopäiväisesti hakattava Macci ei ikinä anna samaa onnea, tekemisen nautintoa, onnistumisen iloa ja täyttymystä kuin iltavuoro puutarhatöissä.
Ja kun hommat puurastustarhassa saa hetkellisesti tehtyä, voi istahtaa patiolle ja täydestä sydämestä nauttia aikaansaannoksistaan. Aktiivisuutta seuraa pysäytetty hetki ja ilma on sakeanaan leppoisaa onnea.
Se on elokuvamaista harhaa, lavastusta, pelkkää kulissia. Oikeasti puutarhan kanssa eläminen on loputonta työtä ja tekemistä. Ja nyt seuraa järisyttävä paljastus: puutarhanhoito = siivoamista.
Puutarhalehdet, -kirjat ja -ohjelmat kilpaa kailottavat toivetta ”helposta” ja ”vaivattomasta” puutarhasta. Hah, miksi ihminen edes haluaa puutarhan, jos hän ei ole valmis laittamaan tikkua ristiin sen eteen? Sama kuin haluaisi loistokunnon löhöämällä sohvalla tai hyvän aviosuhteen pysymällä mahdollisimman kaukana kotoa. Verta, hikeä ja kyyneleitä – ne ovat erottamattomia osia kokonaisuudesta nimeltä puutarha.
Sillä aktiivisuus puutarhassa on tainnuttavan ihanaa! Kun puutarhalapio käteen kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa. Omassa puuhastelutarhassa saa täydestä sydämestä toteuttaa omia luontovisioitaan ja luoda mieleisiään kokonaisuuksia. Työpöydällä kokopäiväisesti hakattava Macci ei ikinä anna samaa onnea, tekemisen nautintoa, onnistumisen iloa ja täyttymystä kuin iltavuoro puutarhatöissä.
Ja kun hommat puurastustarhassa saa hetkellisesti tehtyä, voi istahtaa patiolle ja täydestä sydämestä nauttia aikaansaannoksistaan. Aktiivisuutta seuraa pysäytetty hetki ja ilma on sakeanaan leppoisaa onnea.
Hei! Olen toimittaja ja etsin haastateltavaa siirtolapuutarha-aiheiseen, kuvapainotteiseen kirjaan. Haastateltavan henkilöllisyys ei tule kirjan artikkelissa esille, mutta kirjassa olisi kuvia siirtolapuutarhamökistä ja sen pihamaasta sekä mökin tarina, siis omistajan kokemuksia ja ajatuksia siirtolapuutarhaelämästä.
VastaaPoistaJos kiinnostaa, lähettäisitkö minulle sähköpostia, niin kerron mielelläni lisää? En löytänyt blogistasi yhteystietoja, joten en voinut lähestyä sinua suoraan, vaan joudun laittamaan tämän tähän kommenttikenttään, pahoitteluni.
Hyvää kesää ja kiitos kauniista, kiinnostavasta blogista, jonka löysin hiljattain!
t. Jenni S., jsaarila@hotmail.com