torstai 11. kesäkuuta 2015

Kellukka tulessa, kylässä ja ojassa

Nimenä "Tulikellukka" on jotensakin ristiriitainen. Tuli on tietenkin tulta, mutta kellukka vie ajatukset veteen. Eikä kukka yhtään kellu missään, vaan huojuu ohkaisen varren päässä n. 30 sentin korkeudella.

Oikeastaan "kellukka" on vähän säälittävä, ressukka. Ei edes kunnon "kellu" vaan diminutiivinen, hellittelynomainen "kellukka".
Yritin kehrätä tarinaa siitä, kuinka Tulikellukka (Geum coccineum) lähtee reissullensa tapaamaan  keltaista Kyläkellukkaa (Geum urbanum) ja kuinka he kokevat kaamean aamun rusehtavan sukulaisensa Ojakellukan (Geum rivale) luona. Mutta ei siitä tullut mitään.

Tulikellukka on kuin hammashygienisti: säännöllisesti tarpeellinen ja iloa tuova asia elämässä, mutta niin mielikuvitukseton, ettei siitä saa edes kunnon blogikirjoitusta aikaiseksi.

Mikä tuli juuri todistettua.

3 kommenttia:

  1. Hauskaa pohdintaa ja tarinaa sinulla. Olen ajatellut kellukan olevan lyhennelmä kellokukasta.
    Miellyttävää välillä lueskella kukkakuvatulvan sijaan.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Riitta, blogini on enimmäkseen tarinoita vähäisillä kuvilla höystettynä.

    Kiva tuo ajatuksesi, että kellukka olisi lyhennelmä kellokukasta. En löytänyt kellukalle mitään etymologiaa tai historiaa tai tarinaa, tylsä kasvi siis kaiken kaikkiaan. Vaikka onkin nätti.

    VastaaPoista
  3. Luontoportti sanoo ojakellukan nimestä näin: "Nuokkuvat, isot ja punaruskeat kukat tekevät ojakellukasta näkyvän ja helposti tunnistettavan kasvin. Kansanomaisten nimien suuresta määrästä päätellen se on ollut suomalaisille tuttu kautta aikojen. Kukissa alati hyörivät mehiläiset ja kimalaiset ovat saaneet rahvaan omistamaan kasvin useimmiten näille pistiäisille – tai ampiaiselle, joka ei kuitenkaan kuulu lajin pölyttäjiin. Kukkien nöyrän nuokkuvaan asentoon tai kellomaiseen muotoon liittyvät nimitykset ovat olleet ihan salonkikelpoisia, mutta ei kansa ole turhaan kierrellyt ojakellukkaa nimitellessään: kaiketi lajin nuokkuvissa kukissa tai pallomaisissa hedelmystöissä on nähty tiettyä yhdennäköisyyttä pässin jalkovälin killuttimiin ja näistä juurevista nimistä sitten siistittiin lajin nykyiselleen vakiintunut nimi kellukka."

    VastaaPoista