keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Lemmikki x 4

1. Kilpailu
Se tuijottaa minua rävähtämättä. Sininen katse vangitsee, ei päästä otteestaan. Sen ohi ei voi kulkea kumartumatta. Kun sitten pakotettuna otamme tuijotusmatsin, häviän aina, kun kyykkyasento tietyn ajan jälkeen alkaa väsyttää ja mieleeni hiipii ajatus, että pitäisikö sitä kenties tehdä jotain järkevämpää kuin hukuttautua tuohon siniseen syvyyteen.  Nousen ylös ja käännyn, mutta tunnen vielä selässänikin, miten se voittajan elkein tapittaa minua.

2. Forget-me-not
Kerrotaan, että Jumala oli jo nimennyt kaikki kasvit. Silloin maan rajasta korotti äänensä heleän sininen kukka ja huomautti Jumalalle "Forget-me-not!". Näin lemmikki sai nimensä.

Toisen tarinan mukaan rakastavaiset kulkivat joen vartta ja nuorukainen poimi tytölleen kimpun kauniin sinisiä kukkia. Siinä touhussa poika putosi rankasti virtaavaan jokeen ja juuri ennen hukkumistaan hän heitti sinisen kukkakimpun rakastetulleen huudahtaen "Forget-me-not".

Kukkaiskielessä lemmikki tarkoittaa ikuista rakkautta ja uskollisuutta. 

3. Sinkkupuutarhan soolo
Huhujen mukaan lemmikki leviää kuin vuohenputki. Silti minun sinkkupuutarhassani on ollut tasan yksi lemmikki vuodesta toiseen, eikä minkaanlaista pariutumista ja sen myötäistä levittäytymistä ole ollut havaittavissa. Höh.

4. Lemmikki lemmikkinä
Tänään on 3. kesäkuuta eli edesmenneiden kissojeni syntymäpäivä. Määritelmän mukaan lemmikki on "Ihmisen seuralaisenaan ilman hyötytarkoitusta pitämä eläin". Aivan käsittämätön EK:mainen yksioikoinen määritelmä! Tietenkin kissasta on sylikaupalla seuraa ja rakkautta ja tarpeellisuudentunnetta ja loputtomasti iloa!

Jos lemmikin määritelmässä eläimen vaihtaa kasviksi niin tulokseksi saa, että koko puutarhani on täynnä lemmikkejä: ruusuja, pioneja, liljoja, tulppaaneja... Ei ne ole yhtä lämpöisän lutuisia ja hellittävän karvaisia kuin sylissä kehräävät kissat, mutta kasvit puolestaan antavat kokemuksia ajan kulumisesta, kasvattavat kauneudentajua ja lisäävät läsnäolemisen taitoa. Oivia seuralaisia siis, myös nuo rävähtämättä tuijottavat taivaansiniset lemmikit.

2 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus. Karvainen - miksei karvatonkin lemmikki hoitaa ihmisen mielenterveyttä ja puutarhan lemmikit taasen sen mielen lisäksi pitävät kropankin kunnossa, kun ihminen niitä hoitaessaan liikkuu ja hengittää raitista ilmaa.
    Tänään on meidänkin karvaisen Juuso-lemmikkimme syntymäpäivä. Alkukesän pentueet lienevät kissa maailmassa tavallisia.

    VastaaPoista
  2. Niinpä. Karvaista kattia ja sen ihanaa lämpöä ja seuraa on joskus aivan sietämättömän ikävä.

    VastaaPoista