Rappioromantiikkaa

Tuttuni kysyi, mitä puutarhassani vielä kukkii. Vastasin, että eipä paljon mitään. Kunnes avasin silmäni ja huomasin, että täällähän on vielä hurjaisa kukinto päällä!!! Ihan eivät ehtoisimmillaan kukat enää ole, vaan niissä on havaittavissa kypsynyttä elämänkokemusta. Joku vanhentuu arvokkaammin ja nauttii ylpeydellä rappioromantiikasta, toiset yrittävät epätoivoissaan tarttua kesään kiinni.

Europanea-jaloruusu aloittaa heinäkuussa eikä onneksi malta laisinkaan lopettaa kukkien sarjatuotantoa.

Tässä kesäkukka antaa parastaan: kerrottu lobelia suoraan Hakaniemen torilta. Nyt myyjä jo muistaa, että minä ehdottomasti haluan lobeliani kerrottuna.

Ties mikä kellokukka tää lienee - voipi olla vaikka rikkaruoho.

Kesäneilikoita kasvaa penkissäni joka vuosi: ahkeria kukkimaan ja sievän värisiä, mitä vielä voisi toivoa?

Koristemansikka on ihmeellisyyden ilmentymä. Se aloittaa kukinnan ekana keväällä ja jatkaa myöhäisimpään syksyyn. Ja vaikka luulin, että kyseessä on koriste, niin olenpa saanut maistaa pari makeaa mansikkaakin.

Krassi ilahduttaa iloisella värityksellään yllättävänkin pitkään syksyyn.

Malva aloittaa aikaisin auringossa, mutta varjoisimmissa kolkissa kukinta jatkuu ja jatkuu ja jatkuu...

Aaahh, mitä ihanampaa voisi olla kuin vaaleanpunainen ruusu!

Tätä vihulaista syysasteria revin puutarhastani irti juurineen joka syksy. Mutta ei auta: aina nämä nousevat ylös mullasta ties minkä uudelleensyntymisopin villitseminä. Vai onko se minun karmani. että seurauksena pahoista töistäni jään tähän ikuiseen ympyrään, enkä ikinä pääse syysastereista eroon?

Syklaamin lehtikuvio on uskomattoman kaunis, viehättävyydessään se vetää vertoa kukalle.

Höh, tämän olen ostanut heinäkuussa ja kyllä se vihdoin syyskuun lopussa ehti kukkaankin. Nimi vain on hukassa ja on tuo kukintokin vähän tuollainen bad hair day -tyylinen.

Amppelitomaatti jaksaa olla satoisa.

Verikurjenpolvi kasvaa korkeutta ja laajentuu entisestään. Ja yllättävästi joku kukka aina kukkii näinkin myöhään.

Näillä mennään! Ei hullumpi kukkasaalis näin lokakuun kymmenentenä, suomalaisen kirjallisuuden juhlapäivänä.