Välillä luen tarinoita puutarhureista, joilla on vaikka 150 eri liljalajiketta puutarhassaan ja he tietävät niiden kaikkien latinankieliset nimet ja miten ne eroavat toisistaan. Huikeaa! Olen kateellinen!
Tai jollakin on 50 erilaista pionia ja ne kukkivat alkukesästä syyskuuhun. Käsittämätöntä!
Kun johonkin hurahtaa, sitä on saatava lisää ja lisää. Lisää määrällisesti ja lisää tiedollisesti. Seuraa ahmimista ja ihanaa onnen tunnetta. Kyltymättömyyttä. Aina löytyy uutta ja uutta.
Haluaisin olla hurahtanut. Liljoihin tai ruusuihin tai vaikka molempiin. Haluaisin niitä puutarhaani satoja eri lajikkeita, kymmeniä värejä. Haluaisin tietää niistä kaiken. Haluaisin kuulua kansainvälisiin puutarhaklubeihin ja keskustella kasveista äärimmäisen osaavasti ja vaihdella lajikkeita kollegoiden kanssa yli rajojen.
Oi Joulupukki, pakkaa lahjaani hurahdus! Anna minulle se intohimo ja tahto, halu tietää ja oppia aivan kaikki, into etsiä ja löytää!
Tuollaisen hurahduksen minäkin voisin toivoa. Meikäläinen on tasaisen hurahtanut kaikkeen eli joku voisi sanoa, ettei oikeastaan mihinkään kunnolla. Sitä hurahdusta odotellessa ihastelen upeaa liljakuvaasi.
VastaaPoista