Jos saisi vain yhden toiveen ja sen mukana kaikki, niin se olisi tämä: TILAA, TILAA ja TILAA.
Miten vaikkapa kolminkertaisesti enemmän tilaa moninkertaistaisi onnen? Siten, että tila tuo mukanaan runsautta, vaihtoehtoja, mahdollisuuksia. Ei olisi enää jatkuvaa tilan ahtaudesta johtuvaa pihtailua ja kompromissien kompromisseja, vaan aina voisi ryhtyä puutarhakeksinnöissään hip hei heti tuumasta toimeen.
(Tosin valtavan suuressa puutarhassa olisi myös valtavasti enemmän töitä. Se tarkoittaisi valtavasti enemmän tekemättömiä töitä. Se tarkoittaisi valtavasti enemmän huonoa omaatuntoa.)
Mutta isoon puutarhaan voisi laittaa kasvihuoneen, niityn, huvimajan, vesilammikon, kuusiaidan, päärynäpuun, vaahteran, pajuaidan... aivan kaiken ihanan ja vielä paljon lisää!
Tämä haave on niin vahva, että näen säännöllisesti unta, jossa jotenkin mystisellä tavalla sekä tonttini että mökkini neliömäärät ovat yhtäkkiä moninkertaistuneet.
Toteuttaako Joulupukki haaveeni tänä jouluna? Tai koskaan? Epäilenpä. On siis otettava lapio kauniisti käteen ja tyydyttävä omaan pikkiriikkiseen siirtolapuutarhatonttiin ja tehtävä siitä mahdollsimman nautinnollinen elämys. Mitä se tietenkin on aina ollut ja on aina olevakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti