Ohjekirja pelotteli minut melki hengiltä. Ryntäsin heti ostamaan suojalasit, pukeuduin pitkähihaisiin ja -lahkeisiin vaatteisiin ja kumisaappaisiin ja varmistin, että naapurit ovat huutoetäisyydellä. Silti hakettajaa käynnistäessäni olin varma, että se helvetinkone aikoo silputa myös minut pieneksi veriseksi katteeksi.
Hakettaja toimii mainiosti ja se on tarpeellinen. Mutta sitten päästään ongelman ytimeen, jonka nimi on yksityisomistus. Miksi ihmeessä minun pitää omistaa jokin tavara, jota käytän tasan kerran vuodessa max 2 tuntia? Ja miksi kaikkien Marjiksen yli 300 mökkiläisen pitää kunkin yksinään omistaa samanlainen tilaa vievä hirviö?
Eikö juuri siirtolapuutarha, jonka arvoissa ekologisuus on kärkipäässä, pitäisi olla edelläkävijä myös turhan tavarapaljouden karsimisessa ja sitä kautta ympäristön kunniottamisessa? Tämä oli ajatuksenani viime kesänä Marjiksen hallituksessa, kun päätimme hankkia yhdistykselle tiettyjä tarve-esineitä kaikkien mökkiläisten vuokrattavaksi.
Nyt olen onnellinen yhteisomistaja. Myin juuri oksasilppurini erittäin edullisesti eteenpäin ja ensi keväänä ja kaikkina elämäni tulevina keväinä vuokraan oksasilppuria yhdistykseltä. Ja puuladossani on nyt älyttömästi enemmän tilaa, kun se kömpelö rohjake on poistunut elämästäni. Hmmm, mitähän ostaisin sinne tilalle...?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti